Kevät etenee ja ainakin jollain on kevättä rinnassa. Papu pyörii häkissä pylly pystyssä ja suurin vaara on naapurin sekarotuinen poikakoira,joka on ollut hyvin innokkaana häkin luona viimepäivinä. Pennut on kyllä ajatus teettä Papulle,mutta näihin juoksuihin se ei onnistu,koska ollaan menossa toukokuussa etelään ja silloin ne syntyisivät. Ehkä sitten syksyn juoksuihin. Poikaystäväkin on jo löytynyt,alaskanhusky,kuulema ahkera ja kiltti. Ei kylläkään mitenkään klassisen huskyn näköinen joita olisi helpompi saada myytyä.

Niin ja onhan meillä uusi koira. Siirityttö tuli tänne vittämään eläkepäiviä kolme viikkoa sitten. Joku juttu sillä kyllä on. Melkein aina samassa kohdassa se meinaa heittää liinat kiinni ja alkaa pälyilemään taakse päin. Joku juttu kelkkojen tai jään kanssa. Mutta muuten vetää hyvin ja on sopeutunut meidän laumaan. Siiri on 11,mutta varmasti vielä on pari vuotta elinaikaa.

Vanhasta leidi oon kyllä vähän huolissani. On ollu aika apea ja nukkuu paljon. Eikä juuri vedä,muuta kun on muiden matkassa. 

On kyllä ollu masentava kevät,kun ei ole oikein ollut aurinkoa. Ja lunta on tullun koko ajan. Nyt sitä on puolitoista metriä,eli toukokuussa on vielä hyvät valjakkokelit :)

Kun on palellut viimeiset kolme päivää -30-36C, on tämän päiväsen -8C kuuma keli. Kaikki oli niin jäässä ja asiakkaat vielä enemmän jäässä. Ihan hullua, että joku vielä haluaa maksaa safarista että pääsee tulipalo pakkaseen. Uskomatonta mitä ihminen kestää ja pystyy toimimaan. Kysehän on vaan asenteesta ja pukeutumisesta. Laskin,että paitoja oli neljä ja takkeja kaksi, sukkia kolmet ja housuja kolmet. Siinä pitää myös kyetä liikkuman ja tekemään töitä, eikä vaan pönöttää paikallaan. Vaatteita riitti, mutta asenne meinasi loppua kesken ;)

Pimeä on kokoajan joka päivä, aamusta iltaan. Ja joku väittää ettei se haittaa. Ei kai,kun on jo unohtanut miltä aurinko tuntuu silmissä tai miten se lämmittää poskea. Viimeisen kerran kun tunsin ja näin auruingon tänä vuonna oli kuukausi sitten. Tiesin että se olisi viimeisiä tapaamisia auringon kanssa pitkään aikaan. Vaikka silloin oli -20c niin silti auringon pystyi tuntemaan kasvoilla. Tänään oli ensimmäinen hetki kun aurinko kajasti pilviin niin voimakkaasti,että silmiä melkein särki taivaalle katsoessa. Siellä se on ja kohta se tulee tänne :)

MItä tulee kun laittaa viisi huskya, yhden buldoggin ja kissan avaaman joululahjoja 2mx2m tilassa. Paljon neulasia ainakin lattialle, kun GP huitaisee kerran hännällään niin kuusi vaan varisee. Mutta ainakin onnellisia eläimiä ja täysi sekasorto siitä kuka syö kenenkäkin puruluuta.

Joulu aattona potkuttelin kuuntelemaan joulurauhan julistuksen Papun ja Kaaoksen kanssa. Sanotaanko että siellä oli pari muutakin koiraa ja ihmistä. Välillä tuntuu kuin olisi joku spektaakkeli, kun on pari huskya ja potkukelkka. Tapanina käytiin valjakkoilemassa ja nyt uskaltaa jo järvejäälle niin on vähän pitempiä reittejä tiedossa. Muuten joulu meni töissä ja kevättä tässä jo jokainen odottaa ;)

Olisiko siitä nyt reilu viikko, kun Paju tuli taloon. Husky-tytölle oli farmi olosuhteet liian rajut ja aina tuli vetopaniikki, kun piti lähteä  vetohommiin. Ajateltiin, että parempi se on olla meidän laumassa ja saada vähän rohkeutta, kun kököttää farmilla päivästä toiseen, Niin se vähän menee, että huskylla, joka ei vedä ja on syntynyt huskyfarmille ei tee siellä yhtään mitään.

Käytiin potkukelkkalenkeillä viikon aikana ja koitin saada sen edes tulemaan mukana hihnassa ilman paniikkia. Päivä päivältä Pajun itsetunto myös parani ja tuli rohkeammaksi tytöksi. Toissapäivänä ajattelin, että otan sen juoksemaan oman valjakkoni mukaan, vaikka sitten hihnassa valjakon perässä, kunhan näkee miten muut tekee hommia ja, että se on kivaa eikä pelottavaa. Hihna alkoi olla lenkillä enemmän eteenpäin, kun taakse ja ajattelin kokeilla G-P.n kanssa Pajua pyörään. Alku pyörimisen jälkeen Paju ,meni muiden matkassa ja pikkuhiljaa peräliina meni tieukemmaksi ja tiukemmaksi. Oli mahava nähä, että Paju nautti vetämisestä ja koko lauma otti sen mukaan vetohommiin mielellään.

Aika mahtava fiilis, kun sani Pajun vetämään ja on tullut osaksi laumaa. Sillä on nyt elämäntarkoitus, tai huskyntarkoitus.